Sounds of Freedom

When the ghosts are found
They will lead us to tomorrow
Sounds of freedom make me wanna try

Viikon lusittuani hostellin kaltereiden takana, eräs työntekijä tuli sanomaat, että hostelli on seuraavalle yölle varsin täyteen varattu. Ennen kuin kuitenkaan ehdin valittamaan epätoivoani, hän myös lupasi mahduttaa minut nukkumaan jonnekin, jos paikkaa edelleen tarvitsisin. Mutta. Minun piti siirtää tavarani. Minun piti luovuttaa sänkyni. Minä en tiennyt, missä oikeasti nukkuisin. Minä en halunnut jäädä.

Pakkasin tavarani täydessä huoneessa, ja rahtasin tavaroitani yksikerrallaan alakertaan. Hostellista löytyi onneksi edelleen herrasmiehiä, jotka tarjoutuivat auttamaan. Yritin ensin itse, mutta luovutin, kun tajusin, että pääsisin itse laukun kanssa alaspäin - liian helposti. Kiskoin lakanat ja taittelin ne tavaroideni päälle. Lähdin ulos hostellista, katsomaan asuntoa, joka vapautuisi vasta lokakuussa, mahdollisesti hieman aikaisemmin. Samalla odotin tietoa huoneesta, joka oli halpa ja hyvällä paikalla, huoneen, jonka todella halusin.

Hakemukseni oli pistänyt iäkkäämmän Alman silmään, koska olen opettaja. Hänellä on myös Marnix Academiessa kollega ja joku hänen tuttunsa on suomalaisen kanssa naimisissa. Pienillä asioilla on väliä. Vuokran-antaja vaikutti mukavalta, asunto vaikutti pohjapiirroksen mukaan kivalta (Alma saa avaimen vasta tänään), huoneen vuokra olisi halpa. Mutta. Matka asunnon ja koulun välillä olisi aika pitkä (mahdollinen pyörällä, liian pitkä ajallisesti kävellen) ja sinne voisi muuttaa vasta syyskuun puolivälin jälkeen. Missä olisin kaksi viikkoa? Kerroin ottavani asunnon, jos en sais sitä yhtä, josta olin aamun odottanut tietoa.

Tieto tuli. Olisin koditon vielä kaksi viikkoa, kunnes voisin muuttaa Alman tarjoamaan huoneeseen. Kaikki suunnitelmani vesittyivät. Elisabeth (koulukaveri) ei voinutkaan ottaa minua asumaan luokseen, koska hänen vanhemmansa kyläilisivät juuri nuo kaksi viikkoa. En halunnut jäädä hostelliin. Onneksi satuin törmäämään hostellilla aikaisemmin tapaamaani tyttöön, joka lupasi majoittaa minut vähäksi aikaa. Pakkasin siis kimpsuni ja matkasin taksilla yliopiston kampukselle. Sain paikan yhdeksi yöksi, en kuitenkaan voinut jäädä pitemmäksi aikaa. Takaisin hostelliin? Ei kiitos.

Your call is coming
I'm dreaming away
For what lies hidden
It needs to be found

Sounds of freedom make me wanna try